Uusia taitoja ja ulottuvuuksia

Kiitos kaikille maltillisille lukijoille jotka jaksaneet käydä tarkistamassa olenko päivittänyt jotain. EN! Alkuvuosi on mukamas mennyt kauhean vauhdilla ja aikaa koneella istumiseen ei ole ollut. Oikeasti olen saanut taas kauhean neulomis- ja lukuvimman, joten tuo vapaa-aika on kulunut siihen eikä koneella istumiseen. Välillä niinkin. Lupaan lähipäivinä pistää teille kuvia siitä mitä olen saanut aikaan.

Mutta sitten asiaan mistä te kaikki oikeasti tahdotte lukea eli tuohon armaaseen lapseen :) (Piti korjata kolme kertaa kun meinasin kirjoittaa lapaseen :D) Tyttö kasvaa niin huikeaa vauhtia ettei perässä pysy, varsinkaan vaatekaappi. Kaikki ihanat vaatteet alkaa jäämään pieneksi, mutta onneksi tuonne on ilmestynyt muutama vähän isompikin ihana. Olisi ihana olla meedio ja tietää minkä kokoinen tyttö on ensi kesänä ja talvena, kun tällä hetkellä ale-myynneissä olisi vaikka mitä kauniita kesähepeniä ja talvipukuja. Mutta ehkä maltamme.
Tuo tyttö ei enää tee muuta kun liiku. Joko mennään huoneesta toiseen kauheaa vauhtia kontaten, tai sitten noustaan tukea vasten seisomaan ja erilaisia tukia hyödyntäen liikutaan niin pitkälle kun pääsee. Lelut kyllä olisi tuolla lattialla saatavilla, mutta eihän ne jaksa kiinnostaa kun niillä harvoilla rauhoittumisen hetkillä. Ja silloinkin kelpaa yleensä vaan isin kännykkä tai telkkarin kaukosäädin. Tässä muutama näyte tuosta seisonta-taidosta:

Kokoahan tuolle tytölle on tullut syntymään nähden, mutta kaikkeen muuhun verraten ei sitten juurikaan :) 8kk neuvolasta selvittiin mitoilla 7115g ja 67,5cm. Omilla käyrillä mennään. Tuntuu että tuo liikkumaan lähteminen sai ne vähätkin makkaran alut poistumaan tytöstä ja nykyään tuo onkin semmoinen kuikelo. Ruokaa menee kyllä kuulemma ihan sopivasti, mutta ehkä geeneissä sitten tulee ettei kilot vaan kerry ennen kun täyttää 20 vuotta. Tästä pääsemmekin sitten seuraavaan uuteen kivaan juttuun eli sormiruokailuun :)

Tässä kaunis annos vielä tarjoiluvaiheessa :)

Näin kivaa on syödä ite

Myöskään tytär ei tunne sanaa kohtuus ;)

Ja lopuksi sitten kilttinä tyttönä siivotaan koirien kanssa jämät lattialta :D

Ilona on todennut että on kivaa pistellä ruokaa itse suuhun. Kahdella pienellä etuhampalla saa myös hienonnettua yllättävän hyvin ruokia. Nykyään ei enää edes mene liian isoja paloja kurkkuun niin usein. Enemmän ongelmana on että tyttö tunkee vähän liiankin kanssa sitä tavaraa suuhun ja sitten rupeaa yskittämään. Sormin meillä on tähän mennessä syöty kaikennäköistä ja hyvin tuntuu maistuvan. Annoskoko pitää vaan alkujaankin olla aika iso kun vain noin 1/3 siitä yleensä päätyy omaan suuhun. Kokoajan kehitymme molemmat: tyttö pinsettiotteensa kanssa ja minä keksimään monipuolisia ruokia. Ehkä tuolla kohta uskaltaa jo alkaa antaa lusikkaa omaan käteen?!

Ja sitten vielä loppuun tietoisku että innostuin eilen ja järkkäsin tytön huoneen uudelleen. Tämä on ollut nyt listalla kun vanhalla järjestyksellä tyttö tyhjentä hoitopöytänsä hyllyt aina herättyään sänkyynsä. Muutoksen jälkeen myös tyttö on viihtynyt ihmeen hyvin huoneessa leikkimässä ja minustakin siitä tuli jotenkin avarampi. Vielä meinaisin metsästää jonkun kivan seinätarran tuonne takaseinälle ja semmoisen ihanan vuodeverhon tuohon sängyn päälle. Vinkkejä saa antaa jos tietää.

 Pahoittelen kuvien laatua ja sitä että joudun nyt taas vetäytymään sohvan nurkkaan, koska nettimme tekee minut hulluksi pätkimisellään. Mutta ehkä tässä muutaman päivän sisään jaksaisin esitellä noita käsitöitä......ehkä......en lupaa....