Jouluhulinoita :)

Ompas ollut kiireinen viikko. Tai kiireinen ja kiireinen, mutta olen huomannut että aika menee jossain ihan muissa hommissa kun koneella. Olen saanut aikaiseksi kolmet villasukat Ilonalle, Ilona on laajentanut liikkumistapojaan ja kovasti ollaan joulua valmisteltu.

Ilona siis tosiaan päätti ryömimisen ja tukea vasten nousemisen lisäksi vielä opetella konttaamaan. Joten nykyään löytyy vaikka minkälaisia tapoja liikkua paikasta toiseen. Äiti ei meinaa pysyä perässä ja silmät saisi olla selässäkin. Meillä on myös alkanut oma tahto nostaa vahvasti päätään ja usein sanan "ei" sanominen aiheittaa pieniä krokotiilin kyyneliä ja surkeaa itkua. Ja sekunnin päästä taas samaa pahan tekemistä :) Missä on se minun pieni vauva joka vain möllötti paikallaan ja korkeintaan vähän heilutteli käsiä ja jokelteli? Alkaa tulla vähän nostalgiset fiilikset kun katselee tuon pienen ihmisenalun touhuja ja kehittymistä siitä pikkutoukasta joka ei osannut muuta tehdä kun tuhista <3 On myös tavallaan aika ylpeä olo kun tietää että tuo rääpäle joka ponnistaa jo pystyyn maasta on meidän omaa jälkikasvua. Mutta kovasti on myös haikea olo kun aika menee niin vauhdilla. Mutta teidän iloksenne pieni muisto menneisydestä, meidän pieni nyytti muutaman viikon iässä:

Pitkälle ollaan tästä tultu :)

Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin hiljentyy meidän joulunvietto :)

Ihanaa joulua kaikille!

Pieni ruokapläjäys...

Olen tässä viime aikoina innostunut taas netistä katselemaan kaikkia ihania ruokaohjeita ja toteuttamaan kotona. Ajattelin jakaa muutaman teidänkin kanssa.

Ensimmäisenä Emmi's blogista inspiraation saanut tiramisu. Tällä hemmottelin Nikoa ihan muuten vaan keskellä viikkoa:

 Tiramisu:

noin 10 kpl pipareita 

2 dl kuohukermaa

1 prk valion tiramisurahkaa

noin 1tl vaniljasokeria

maun mukaan suklaakastiketta

päälle koristeeksi kaakaojauhetta

Kerma vatkataan vaahdoksi ja sekaan sekoitetaan rahka ja sokeri. Piparit murustetaan. Sitten vaan kerroksittain kaikkia elementtejä johonkin kivaan tarjoiluastiaan. Itselläni annokset seisoi hetken ja piparit ehti vähän pehmentyä, mutta ei se makuelämystä pilannu :)

Seuraavat ohjeet löytyvät kinuskikissan sivuilta ja niissäkin vähän muokkasin aineita oman maun mukaan. Näitä nautittiin kahvin ja glögin kanssa muutaman muun äidin hyvässä seurassa:

Kahden lajin pikkupiiraat:

 

Kalapiirakka:

3kpl torttutaikinalevyjä

kylmäsavulohta

piparjuurituorejuustoa

kuivattua tilliä

Sulaneet taikinalevyt kaulitaan vähän isommiksi ja leikataan kolmeen osaan. Taikinan päälle sipaistaan vähän tuorejuustoa ja siivu kylmäsavulohta. Pieni ripaus tilliä mausteeksi ja uuniin 200 asteeseen noin 10-15 min ajaksi.

Kreikkalainen piirakka:

3 kpl torttutaikinalevyjä

aurinkokuivattuja tomaatteja

fetaa

oliiveja 

Taikinalevyt käsitellään kuten ohjeessa yllä. Feta muussataa ja sivellään taikinalle. Päälle suikaloituja tomaatteja ja oliiveja. Sama aika uunissa.

Piparkakkupojan omenapiirakka:

Taikina:
200 g voita tai margariinia
2 dl sokeria
2 munaa
½ dl siirappia
4 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
¼ tl suolaa
1 rkl vaniljasokeria
2 dl kevytmaitoa

Täyte:
3 isoa omenaa
½ dl farinisokeria
1 rkl piparkakkumaustetta

 Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita joukkoon munat yksitellen vatkaten. Lisää siirappi.

Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen maidon kanssa.

Kuori omenat ja poista omenankodat. Leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Sekoita omenoiden joukkoon fariinisokeri ja piparkakkumauste. Levitä taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle. Upota taikinaan omenaviipaleet. Paista 200 asteessa n. 35 minuuttia. 

Itselläni ei ollut siirappia, joten jätin sen kokonaan pois. Kaurahiutaleet puuttuivat myös, mutta korvasin kauraleseillä ja hyvää tuli :) Itse tein etukäteen tuon omenoiden kuorimisen ja maustamisen, mutta fariinisokeri ehti jo sulaa ja palojen laittaminen piirakkaan oli aika sotkuista puuhaa.

Huomenna olisi viimeinen vauvauinti ja sitten päivällä kaveriporukan pikkujoulut joihin osallistumme tällä kertaa selvinpäin ja jälkikasvu mukana :) Ilona on päättänyt nyt nousta ihan kokonaan jaloilleen ja suurin osa hereilläoloajasta menee jotain tukea vasten harjoitellessa. Voi olla että saisin tännekkin kuvaa ahkerasta pikkutontusta ;)

Ei toive toteutunut...

Tänään minua odotti lastenhuoneessa tämä näky:

 

joten ei siis toteutunut minun toive että tyttö pysyy vielä maan tasalla muutaman kuukauden :D

Pohja lähti heti ala-asentoon jottei tarvitse pelätä että tyttö tippuu, ja äiti alkoi harkitsemaan kypärän ostamista (lapselle). Tänään samaa harrastusta on kokeiltu myös sitteriä ja säkkituolia vasten ja vähän äitinkin päällä kun olin seurana lattialla. Joten eiköhän meillä ala olemaan tiedossa mustelmia ja kuhmuja. Ei nyt olisi ihan vielä tarvinnut...

Vauvauintia ja jouluruokia

Viikonloppu on ollut taas yhtä hoppua ja paljon on ehditty. Lauantai meni taas monissa harrastuksissa ja sunnuntaina keskityttiin joululaatikoiden valmisteluun.

Lauantaina aamusta oli vauvauinti. Meidän pieni silakka taas viihtyi altaassa ja oli oikein mukavaa harjoitella sukeltelua ja uintia. Ja vaikka miten paljon uinnin jälkeen väsytti niin kotimatkan tyttö vaan malttoi nukkua. Muutenkin tuntuu olevan taas kausi jolloin nuo päiväunet on jääneet vähän vähemmälle. Mutta kuka sitä malttaisi nukkua kun on oppinut menemään kauheaa vauhtia huoneesta toiseen ja tekemään pahojaan :D Kovasti on myös alettu tuota meidän säkkituolia vasten kiivetä jaloilleen asti. Äidin toive olisi kuitenkin että muutama kuukausi vielä viihdyttäisiin tuolla maan tasalla.

 Näin hienosti me sukelletaan :)

Sunnuntaina päätimme sitten talkoohommia tehdä laatikot valmiiksi joulua varten. Yhteensä teimme 13 litraa porkkana- ja lanttulaatikkoa!! Onneksi noille on syöjiäkin. Vaikka meni monta tuntia ja oli vaivaa, niin kyllä siitä palkan saa sitten jouluna kun voi syödä ihania omia laatikoita :)

Porkkanalaatikon ohje täältä ja lanttulaatikon ohje tässä. Vähän maustoimme oman maun mukaan. Molempia kasviksia oli 4kg.

Sitten meillä aloitettiin myös sormiruokailu, mutta ei vielä kovin vahvasti. Tyttö kyllä tajuaa että suuhun sitä tavaraa pitäsi saada, mutta ei oikein tuo kordinaatiokyky vielä ole mukana tässä hommassa :) Tähän mennessä ihan menestyksekkäästi on syöty maissinaksuja ja tuoretta ananasta, mutta porkkanaraaste tuotti hieman ongelmia. Kuvassa esiintyvästä määrästä melkein 90% päätyi lattialle koirien syötäväksi :)

Mutta meillä jatketaan nyt rauhallista sunnuntai-iltaa laatikoiden ja glögin tuoksussa <3

Ai niin....

Kiltti joulupukki, tässä olisi lahjatoiveeni tälle vuodelle ;)

Jouluostoksilla

Tänään Nikon ollessa vapaalla päätimme uhmata ihmismassoja ja käydä jouluostoksilla. Uutiset ei olleet väärässä, ihmiset todella olivat rynnistäneet ostoksille. Kävimme Kärkkäisellä ja Karismassa ja porukkaa riitti kyllä ihan kiitettävästi.

Ruokahuolto tapahtui Karisman yläkerran ravintolassa Ristorante Momentossa. Olin kyllä ihan positiivisesti yllättynyt vaikka aika perusruokaahan tuolta saa. Myös neitin välipala osui samoihin aikoihin ja se nautittiin hienosti samanlaisessa syöttötuolissa kun kotona (kotona tosin käytössä pehmusteet).

Lahjoja en aio tässä paljastaa, mutta kärkkäiseltä löytyi minun taivas, nimittäin jouluosasto :) Kokonainen osastollinen toinen toistaan ihanampia joulukoristeita. Sain kuitenkin itseni hillittyä ja kotiin lähti mukaan vain yksi ripustettava lyhty. Sain kuitenkin hirveästi koristeideoita joita voin toteuttaa kotona ja niistä kuulettekin varmaan lisää lähiaikoina.

 

Mutta nyt sytyttämään lisää kynttilöitä ja glögin lämmitykseen :)

Reissutuliaisia

Olimme viikonloppuna isännän työpaikan pikkujouluissa Tallinnan risteilyllä. Kuten yleensä, silloin saattaa sattua pieniä ylilyöntejä :) Meidän ylilyönnit tosin liittyi tuliaisiin.

Tuliainen 1

Ilonalle tuommoinen pikkuinen koiralelu :)

Tuliainen/joululahja 2

Ja meille sitten äitini hommasi joululahjaksi tuommoisen ihan pienen säkkituolin. Voin kertoa että oli hieman hommaa saada se tuotua Suomeen. Säkkituoli on hankittu ETNO EE kaupasta.

Reissu meni oikein hienosti ja tytöllä oli mennyt myös hyvin kummisedän ja muutaman hoitotädin hoivissa. Silti oli kyllä ihana palata kotiin pienen tuhisijan luokse :) Ja kuten kuvista näkee, tuliaiset kyllä miellytti tuota perheen pienintä jäsentä hyvin paljon.

Myöhään, jos milloinkaan...

Voisi sanoa että vihdoin :D Osui samaan aikaan inspiraatiota ja lapsen päiväunet. Ja kuten moni lähipiiristä tietää, niin yleensä saan asioita aikaan vaan viime tingassa, joten oikeastaan aika hienoa että tuotan jotain millä ei ole deadlinea.

Tarkoitus tällä blogilla on lähinnä pitää lähipiiriä ja kiinnostuneita mukana Ilonan kehityksessä ja joskus saatan vilauttaa myös muuta elämäämme liittyvää (voi olla että tuota on enemmän kun tytöstä). En lupaa kauhean tiheää päivittelyä, mutta enköhän nyt kuitenkin kerran vuodessa jaksa lisäillä :D

Aika on kulunut vauhdilla ja seitsemän kuukautta tuo pieni tyttö on ilostuttanut elämäämme. Koitan tähän ekaan postaukseen tehdä pienen koonnin kuluneesta ajasta ja pahoittelen jo etukäteen jos tästä tulee ihan nälkävuoden mittainen (ja paljon kirjoitusvirheitä sisältävä).

Ilonan mailmaan saattaminen ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan, (tai oikeastaan hyvinkin suunnitellusti) kun ipana päätti majailla istualteen mahassa. En edes suostunut puhumaan synnytämisestä normaalisti, joten lääkäri ihan suosiolla sitten antoi leikkausajan. Joten puoli kahdeksan aikaan aamulla, vapun jälkitunnelmissa 2.5.2012, saavuimme Päijät-Hämeen keskussairaalan synnyttäneiden vuodeosastolle.

Tässä vielä yhdessä koossa odottelemassa leikkausta :)

Eka kuva ipanasta

Perhe yhdessä leikkauksen jälkeen

 Ja kuten siis kuvasta näkee niin kaikki ei mennyt kuten strömsöössä ja pieni ihmisen alku joutui lasten teholle. Onneksi kyse ei ollut kuitenkaan mistään vakavasta. Ilona vietti kuitenkin varmuuden vuoksi osastolla viisi päivää. Sitten koitti ilouutinen että vauva olisi valmis kotiinvietäväksi.

Tässä koitetaan sitten näpertää haalarin nappeja

 Tästä alkoikin sitten vauvatuoksuinen (okei, happaman maidon ja vauvankakan hajuinen) arki ja lapsiperheen elämään opettelu. Kevätkin iski päälle oikein sopivasti ja pääsin juhlistamaan äitienpäivääkin ihan oikeana äitinä <3 Nimijuhlat pidettiin kesäkuussa ja silloin tyttöämme lätkäistiin nimellä Ilona Eveliina. Ei tuo vielä ainakaan ole valittanut... Kovasti on kehitystä tapahtunut ja hirveää vauhtia menee aika. Vastahan tuo nyytti vaan nukkui kokoajan, mutta nykyää hyvä että äiti pysyy perässä, kun likka menee mittarimatona huoneesta toiseen.

Muutamia kuvia matkan varrelta:

Vähän päälle kuukauden ikäinen lapsemme koitti jo alkaa liikkumaan :)

Jotkut väittää ettei se osaa kun olla iloinen :D

Parempaa poseerausta nimijuhlista

Kesä oli ihanaa aikaa <3

Kovasti koitettiin jo kontata 6kk iässä

Eka oma koira :)

 Tästä sitten matkamme jatkuu vaan eteenpäin ja koitan pitää teidät siinä matkassa mukana parhaani mukaan :)