Voisi sanoa että vihdoin :D Osui samaan aikaan inspiraatiota ja lapsen päiväunet. Ja kuten moni lähipiiristä tietää, niin yleensä saan asioita aikaan vaan viime tingassa, joten oikeastaan aika hienoa että tuotan jotain millä ei ole deadlinea.
Tarkoitus tällä blogilla on lähinnä pitää lähipiiriä ja kiinnostuneita mukana Ilonan kehityksessä ja joskus saatan vilauttaa myös muuta elämäämme liittyvää (voi olla että tuota on enemmän kun tytöstä). En lupaa kauhean tiheää päivittelyä, mutta enköhän nyt kuitenkin kerran vuodessa jaksa lisäillä :D
Aika on kulunut vauhdilla ja seitsemän kuukautta tuo pieni tyttö on ilostuttanut elämäämme. Koitan tähän ekaan postaukseen tehdä pienen koonnin kuluneesta ajasta ja pahoittelen jo etukäteen jos tästä tulee ihan nälkävuoden mittainen (ja paljon kirjoitusvirheitä sisältävä).
Ilonan mailmaan saattaminen ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan, (tai oikeastaan hyvinkin suunnitellusti) kun ipana päätti majailla istualteen mahassa. En edes suostunut puhumaan synnytämisestä normaalisti, joten lääkäri ihan suosiolla sitten antoi leikkausajan. Joten puoli kahdeksan aikaan aamulla, vapun jälkitunnelmissa 2.5.2012, saavuimme Päijät-Hämeen keskussairaalan synnyttäneiden vuodeosastolle.
 |
| Tässä vielä yhdessä koossa odottelemassa leikkausta :) |
 |
| Eka kuva ipanasta |
 |
| Perhe yhdessä leikkauksen jälkeen |
Ja kuten siis kuvasta näkee niin kaikki ei mennyt kuten strömsöössä ja pieni ihmisen alku joutui lasten teholle. Onneksi kyse ei ollut kuitenkaan mistään vakavasta. Ilona vietti kuitenkin varmuuden vuoksi osastolla viisi päivää. Sitten koitti ilouutinen että vauva olisi valmis kotiinvietäväksi.
 |
| Tässä koitetaan sitten näpertää haalarin nappeja |
Tästä alkoikin sitten vauvatuoksuinen (okei, happaman maidon ja vauvankakan hajuinen) arki ja lapsiperheen elämään opettelu. Kevätkin iski päälle oikein sopivasti ja pääsin juhlistamaan äitienpäivääkin ihan oikeana äitinä <3 Nimijuhlat pidettiin kesäkuussa ja silloin tyttöämme lätkäistiin nimellä Ilona Eveliina. Ei tuo vielä ainakaan ole valittanut... Kovasti on kehitystä tapahtunut ja hirveää vauhtia menee aika. Vastahan tuo nyytti vaan nukkui kokoajan, mutta nykyää hyvä että äiti pysyy perässä, kun likka menee mittarimatona huoneesta toiseen.
Muutamia kuvia matkan varrelta:
 |
| Vähän päälle kuukauden ikäinen lapsemme koitti jo alkaa liikkumaan :) |
 |
| Jotkut väittää ettei se osaa kun olla iloinen :D |
 |
| Parempaa poseerausta nimijuhlista |
 |
| Kesä oli ihanaa aikaa <3 |
 |
| Kovasti koitettiin jo kontata 6kk iässä |
 |
| Eka oma koira :) |
Tästä sitten matkamme jatkuu vaan eteenpäin ja koitan pitää teidät siinä matkassa mukana parhaani mukaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti